tiistai 8. maaliskuuta 2011

Sairastaessa...

...voi vaikka herättää henkiin 9 kk telakalla olleen blogin. Miksei?
Edelleenkään en osaa tätä juurikaan käyttää. Mutta räpelletään menemään.

Tässä kuussa, aivan kulman takana, on edessä se päivä, kun tajuaa taas vanhentuneensa vuodella. Selailin kuvakansioita koneeltani ja tuumailin, että eipä sitä ole paljon viimeisenkään vuoden kuluessa muuttunut.

...Mutta kun kuvia selaa tarpeeksi paljon taaemmas, jotain pientä muutosta onkin jo havaittavissa.

Tässä esimerkiksi läpileikkaus silmälasimuodista vuosien 2006-2011 välillä:

Vuonna 2006












2008












2010












Silmälasini ovat kestäneet käyttöä perinteisesti kaksi pari vuotta per kakkulat. Tänä vuonna olisi taas vaihtovuosi. Katsotaan tekevätkö nykyiset doltsegabbanani poikkeuksen tähän sääntöön. Toivon niin. En millään raskisi vielä luopua näistä!

perjantai 28. toukokuuta 2010

Melkein silitin kalaa!

(Kuva: google)

Eilen oli hämmentävä päivä. Melkoista mielialojen vuoristorataa. Hämmentävästi pääsin myös virkamiesruotsin tyydyttävällä arvosanalla läpi, ja ensi yrittämällä ouh jeah! Se on nyt perjantai. True Blood perjantai. Ja vaikka keli onkin harmautta, on silti kesä! Kesäopinnotkin näyttävät selviävän kaiken stressaamisen jälkeen. Viikonloppuna Maailma kylässä ja Kumpulan kyläjuhlat.

Tämä aamu on mennyt ihan Henri fiilistelyksi, Al-Qaida Finland, oi että. Psykoterapiaa minulla ei vielä ole, mikä on tietenkin käsittämätöntä ja ihan hirveä puute! Hitto, se pitäisi korjata mitä pikimmin.
...
Korjasin asian varaamalla levyn kirjastosta. Samalla varasin Henrin ja Laineen Kasperin yhteisen Outo nauha-levyn, jonka taannoin kävin Stupidosta kyselemässäkin, mutta se oli hetkellisesti loppu. Nyt se varmaan on loppu lopullisesti.

Onneksi viisas mieheni on opettanut minulle sen, että kirjastostakin tosiaan saa mitä vain. Ei ne sanoitusten perusteella jätä levyjä hankkimatta. Toisaalta saahan sieltä Bret Easton Ellisiäkin lainata kuka vaan. Mustaa raamattua ei saa lainata kuka vaan. Ei ainakaan pienessä Kainuulaisessa kaupungissa kaksi seitsemäsluokkalaista tyttöä. Btw.

Pistin varaukseen myös Kasperin Olet tässä. Kasperi heitti muuten loistokeikan Kallio kukkii tapahtuman tienoilta viime viikonloppuna, oi että!

Olikohan minulla jotain asiaakin? No ei. Ei se mitään.

tiistai 25. toukokuuta 2010

Ofelia 9.5.2010

Aamuun aurinkoiseen herättyäni huonosti nukutun yön jälkeen tuumaan, että voisin lämmitellä vähän ennen kouluhommia kirjoittamalla päivityksen huikaisevasta Ofelia Marketista, joka vietettiin perinteisesti ihanaisessa Gloriassa. Mitä siellä näkyi, ja mitä tarttui mukaan?

Lavakuvat ovat valitettavasti hieman huonolaatuisia. Järeämpää kameraa ei ole ja nykyistäkään en osaa käyttää kovin kummoisesti.

Juontajat ja tapahtuman järjestäjät.




















Ofelia tarjoaa myös tavanomaisesta poikkeavampia muotinäytöksiä. Tässä erään näytöksen erityisen vaikuttava taustakuva.

Ja alla muita vähän paremmin onnistuneita kuvia.









Tällä morsiammella olikin tyyli kohdallaan!!..


Seurasimme näytöksiä siis toisesta kerroksesta, jossa myös virvokkeita tarjoiltiin -vaikka sillä ei tietenkään ollut asian kanssa mitään tekemistä!- siksi nämä upeat punaiset kaiteet kehystävät useampaakin kuvaa, kun jostain välistä yritti niitä napsia.

Minulle tämä oli toinen Ofelia elämässäni. Löysin tapahtuman vasta viime kerralla, eli joulukuussa 2009. Tällä kertaa tuli ostettuakin enemmän, esimerkiksi viimeksi en ostanut ainuttakaan vaatetta.

Nyt mukaan lähti tällainen setti:








Y
k
s
i
t
y
i
s
k
o
h
t
i
a





Vähän meni räyh-painotteiseksi:) Kolme paitaa ja laukku samalta myyjältä. Oisko ollu yhteensä 20e. Kengät 28e, mutta tinkasin kahteenviiteen. Hame 5e. Housut 25e, niistäkin tuli tingittyä jokunen euro. Hiuskoru on ainoa uutena ostettu. Näkyy edellisessä postauksessani ja siis 10e. Tässä oli muistaakseni kaikki. Tosin eräs juttu tuli vielä hankittua, mutta en ole saanut sitä vielä kotiin, siitä ehkä myöhemmin, ehkä ei.

Ofelia tarjosi myyntikojujen lisäksi mm. workshopin, (jonne en tällä kertaa valitettavasti malttanut nälkäisenä jäädä) hienoja tanssi-, laulu-, musiikki- ja muita esityksiä. Suosittelen kaikille! Olen tähän mennessäkin yrittänyt suositella, mutta kommentit ovat olleet tyyliä "Ei ehkä ihan tyyliseni tapahtuma.." Mielestäni Ofelia on niin monipuolinen, että siellä on kaikille, ainakin naisille, varmasti jotain. Todistettavasti mieskin siellä viihtyy.
Joulukuuta ja uutta Ofeliaa odotellessa siis!..

maanantai 24. toukokuuta 2010

Mark Lanegan


(Kuva: google)

Nosturi oli eilen loppuunmyyty, kun herra kävi siellä esiintymässä akustisesti yhdessä kitaristin nimeltä Dave Rosser kanssa. Sikäli erikoinen keikkakokemus, että kaikki olivat niin hiljaa. Jääpalojen kilinä ihmisten tuopeissa kuulosti aika ajoin lähes kolmannelta instrumentilta.

Maanantai ei toisaalta ole paras mahdollinen keikkapäivä, fiilis on helposti kovin nuutunut. Mutta tavallaan rauhallinen esitys sopi ihan hyvin viikon ensimmäiselle päivälle. Viikolla olevat keikat ovat sikäli parempia, että ne alkavat aiemmin ja myös täten loppuvat aiemmin. Eilenkin selvittiin kotiin jo yhdentoista jälkeen (ei ihan True Bloodille kuitenkaan..) ja vieläpä ratikalla.

Yllä ihastuttava purkkapallokuva edellä mainitusta artistista.

Illan asu:

Kengät: second hand (Hietsun kirppis, n 6e)
Verkko stay-upit: Sokos (tms. ?)
Hame: Seppälä
Vyö: Seppälä (toisen Seppälästä ostetun hameen mukana.)
Silkkipaita: second hand (Paavalin tori, kirppari Vallilassa)
Lasit: Stockmanin Instrumentarium
Korvikset: Second hand (Paavalin tori)
Hiuskoriste: Ofelia market (10e, damn, en muista kenen myymä/tekemä :/ )

Nämä korvikset ovatkin hauska juttu, itsellänihän ei reikiä ole korvissa lainkaan. Puoltoista viikkoa sitten satuin bongaamaan Paavalin torilta pussillisen näitä ihania kasari-ysäri nipsukorviksia! 10e 22 paria, ei huono diili. (Vain yhden parin lukko oli rikki.) Nyt olenkin melkoisen hullaantunut näihin korviksiin ja ne ovat olleet jo ahkerassa käytössä.

Blogiharjoituksia ja pakastettuja hiiriä.

Päivä on mennyt enemmän tai vähemmän harjoitellessa tämän blogin kanssa.

Seuraavaksi pitäisi varmaan alkaa käsittelemään pakastettuja hiiriä: http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2162059 Siis ihan oikeasti käsittelemään. Jos nyt ei hiiriä, niin ainakin hiirten höysteinä olleita kasviksia. Meiltähän löytyi pakkasesta peräti kolme pussillista tuntomerkit täyttävää tuotetta! Jei!

Näitä uutisiahan on alkuvuoden(?) aikana tullut useampiakin luettua, mutta tähän asti tuotteet ovat olleet erimerkkisiä, kuin omat einekset. Ei ole paljon jaksanut välittää, mistään boikotista puhumattakaan, kun ei ole hiiriä näkynyt. Mutta onhan tuo nyt melko epämiellyttävä ajatus -varsinkin näin "kasvissyöjän" näkökulmasta, että sitä saattaa jotain hiiren varvasta pureskella vaikkapa kiinalaisena sienenä. Se vaan on niin uskomattoman helppoa, halpaa ja kätevää (sekä myös herkullista) nakata pussista vihannekset pannulle tai kattilaan tekeytymään! Meidän taloudessa menee keskimäärin ehkä pussillinen per päivä jotain pakasterehuja. Jäisi se paljon puhuttu puol kiloa päivässä taatusti harvemmaksi ilman pakastevihanneksia. Ainakin talviaikaan.

Eilisillan ateriamme, joka ei tällä kertaa sisältänyt lainkaan pahamaineisia pakasteita.

Pizza:
Pohja: Sämpyläjauho, vehnäjauho, oliiviöljy, hiiva, vesi, suola, pellavansiemeniä, seesaminsiemeniä.
Täyte: Paistettua sipulia (keltainen, punainen ja valkoista) haudutettuna tomaattikastikkeen, oreganon, mustapippurin ja basilikan kanssa. Msc-merkitty tonnikala, aurinkokuivattu tomaatti valkosipuliöljyssä, tomaatti, ananas, pepperoni, jalapeno ja "juustona" Alpron (SE OIKEASTI maustamaton) soijajugurtti.

Ja oli muuten ERINOMAISTA pizzaa (vaikka itse sanonkin). Pohjakin onnistui täydellisesti, en tiedä maltoinko kaulita taikinan tarpeeksi ohueksi tällä kertaa, oliko se se oliiviöljy, vai tuleeko hiivalla yksinkertaisesti parempi pohja, kuin leivinjauheella (jolla usein tulee tehtyä)? Nom nom!

Tänään illalla Nosturiin http://www.myspace.com/marklanegan . Valitsin äsken tilaisuuteen sopivat vaatteet. Silkkipaitaa ja kynähametta.

(Kuva: google)

Blogit

Oikeastaan olen haaveillut oman sarjakuvablogin pystyyn pykäämistä. Siinä on vain muutama mutka matkassa. En nimittäin piirrä sarjakuvia, enkä ole ikinä piirtänytkään. Toiseksikin olen erittäin epätuottelias, enkä saa esimerkiksi mitään piirustuksia koskaan valmiiksi. Edellytykset sarjakuvablogille ovat siis melko kehnot. Ehkä vielä jonain päivänä, eihän sitä koskaan tiedä... Useimmat blogit, joita säännöllisesti seuraan ovat kuitenkin juuri sarjakuvablogeja (jos joskus osaan, linkitän tähän sivuun blogit, joita seuraan). Ykkössuosikkini on Tean Mad Tea Party.

Olen löytänyt myös erään erinomaisen käsityöblogin, joka on myös melko lähellä ns. muoti-/tyyliblogeja. Siinä Prinsessa Seinäruusunen esittelee paljon vaatteita ja asuja, lähinnä itse ompelemiaan! En ole vielä löytänyt niin kiintoisia varsinaisia muotiblogeja, että jaksaisin niitä säännöllisesti seurata.

Itsellä on ompelut jääneet viime vuosina vähäisiksi, mutta varsinkin viime aikoina on tullut tehtyä niin erinomaisia kirppis- yms. löytöjä, että niitä olisi kiva, paitsi pistää itselle muistiin (esim. mistä ja milloin löytynyt ja paljonko kustansi), niin esitellä myös muillekin.
Saa nähdä, mitä tästä tulee.

Alussa Evil Eve loi facebook profiilin..

..profiili oli alussa autio ja tyhjä, mutta alkoi pian täyttyä tekstistä, kuvista ja ystävistä, tuttavista ja koulutovereista. Aluksi näin oli hyvä, viihdyttävää ja hauskaa, mutta pian tekstiä ja kuvia (ja kavereitakin?) alkoi olla liikaakin. Eve oli hämillään ja ahdistunut. Hän ei osannut olla sopivassa määrin sitä tai tätä tässä sosiaalisen median ihmemaassa. Hän lisäili mielellään profiiliinsa kuvia ja jaaritteli vaatteistaan, itsestään, löydöistään ja mietteistään. Pian hän kuitenkin poisti mm. notes-teksteistään suurimman osan. Edelleen hän lisäili ja poisteli asioita profiilistaan, eikä vieläkään ollut tyytyväinen. E pohti tovin, josko hänen tulisi kanavoida avautumisensa, tai ainakin osa siitä, jonnekin muualle. Idea vaikutti hyvältä, kiinnostavalta.

Tuli uusi alku, ja tämä uusi alku on se, että E perusti blogin, jossa hän voi mielin määrin jaaritella asioista, jotka jotenkin eivät tunnu sopivat esimerkiksi edellä mainittuun profiiliin.