Black mermaid's plates

Eräs perustavanlaatuinen puute on vaivannut astiavalikoimaamme. Meillä ei ole ollut jälkiruokalautasia. Tosin tämä puute ei ole kenties ilmennyt millään lailla, enkä ollut sitä oikeastaan edes pannut merkille, mutta tarjonta loi (taas) kysynnän. Bongattuani nämä kaunokaiset (Riihimäen kirpputorilta), tajusin tämän hirvittävän puutteen ja lahjoitin näille kuudelle ihanalle uuden kodin astiakaapistamme.


Mies ei jostain käsittämättömästä syystä ollut näihin yhtä rakast...vakuuttunut ensisilmäyksellä, kuin minä. Mutta onneksi en antanut sen häiritä itseäni, ja lupailemalla jälkiruokailun kasvavan exponentiaalisesti, onnistuin selittämään, miksi nämä ovat suorastaan pakollinen hankinta. No, lautaset eivät vielä ole päässeet kovin montaa kertaa käyttöön asti, mutta eivät ne silti varmasti käyttämättä jää.

Pitääkin hakea vähän inspiraatiota vaikkapa täältä :


Tämä kirja on jo itsessään yksi suuri herkku! Tai oikeastaan monta pientä.


Erityisesti nämä muffinssiohjeet, joita kirjassa riittää, houkuttelevat koittamaan, josko kirjan ohjeiden avulla tosiaan saisi aikaan näin muhkeanmuhevia luomuksia!...


Ihan liian vähän olen hyödyntänyt näitä reseptejä, eli toteuttanut käytännössä. Osasyynä tähän saamattomuuteen on äärimmäisen epäkäytännöllinen keittokirjojen säilytykseni = epämääräinen pino kirjoja ja irtonaisia ohjeita paperinpalasilla, liian korkealla, keittiönkaapin hyllyllä. Haaveilen keittokirjahyllystä. Keittiön seinustalla tietenkin.


Kattaus on puoli ruokaa, vai miten se nyt menikään...

Sieniäsieniäsieniä!!!

Tätä syksyä olen odottanut NIIN kauan ja hartaasti. Ensimmäinen syksy muutamaan vuoteen, ettei kaikki aika ole mennyt pelkkään muuttolaatikoiden purkamiseen ja uuden asunnon järjestelyyn.

Tänä syksynä pääsin lopultakin sieneen.

Ensimmäisen kerran selvisin sienimetsään heti syyskuun alussa. Tämä tapahtui Kiljavalla Nurmijärvellä. Siellä kangasta ja mäntymetsää riittää. Erittäin lupaavaa puolukka ja kangasrouskumaastoa. Ne lupaukset lunasti tämä tyytyväinen sienestäjä 4,9kg:n rouskusaaliilla. Aikaa tämän satsin poimimiseen metsässä meni reilu pari tuntia.


Semmoista oikeaoppisen romanttista sienikoria en valitettavasti omista, joten kannoin aarteet paperikasseilla kotiin. Sienipuukonkin virkaa toimitti säälittävästi tylsistynyt hedelmäveitsi.

Rouskuja on helppo ja mukava poimia, mutta ryöppäys tekee ne hieman isotöiseksi sieneksi. Koko päivä meni käytännössä sienisavotaksi tuolla saaliilla. Jätin loput sienet likoamaan yön ajaksi leivontakulhoon ja kahteen boolimaljaan, ja jatkoin sienten käsittelyä aamulla.

Lopulta satsi riitti kahdeksaan purkilliseen suolasieniä,



kolmeen pakasterasiaan ryöpättyjä ja esipaistettuja (neste pois, ilman rasvaa) sieniä,

sienisalaattisatsiin, sekä pellilliseen sienisämpylöitä,


pellilliseen kesäkurpitsa-rousku-paistosta, sekä pieneen satsiin jääkaappiin lähipäivien käyttöön.



Ajattelin lisätä tähän ohjeet salaattiin, paistokseen ja sämpylöihin, mutta olenkin jo hukannut ne johonkin... Palaan asiaan, jos ne jostain putkahtavat esille.

Muoti myrkyttömäksi!

Greenpeacen teettämä tutkimus osoitti, että kuudesta testatusta H&M:n vaatteesta neljässä oli nonyylifenolietoksylaattia (NPE), joka hajoaa vedessä erittäin myrkylliseksi nonyylifenoliksi (NP). Kemikaalia löytyi siitä huolimatta, että H&M ilmoittaa kieltäneensä nonyylifenolietoksylaatin käytön vaatteidensa tuotannossa.

Adidas, Nike ja Puma ovat Greenpeacen kampanjan ansioista päättäneet poistaa kaikki vaaralliset kemikaalit koko tuotantoketjustaan. Nyt myös maailman toiseksi suurimman vaatteiden tuottajan H&M:n on poistettava myrkyt tuotannostaan.

Lisää tietoa asiasta Greenpeacen sivuilla.

Kesän aleshoppailun satoa. Aika paljon H&M:ltä...

Toivottavasti Henkkamaukka ottaa onkeensa ja parantaa tapansa! Onhan toki paljon mukavampi suosia sitä, joka toimii kivasti, kuin boikotoida pahantekijää.

Edit. 20.9.
Greenpeacen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen vaatejätti H&M ilmoitti tänään tiistaina poistavansa vaaralliset kemikaalit koko tuotantoketjustaan vuoteen 2020 mennessä, todennäköisesti jo aikaisemmin. H&M on neljäs suuri vaatealan yritys, joka on vastannut Greenpeacen haasteeseen poistaa myrkyt vaatteista.

Jee!! Hyvä H&M! Hienoa työtä GP, jälleen kerran!

Lisätietoa täältä.

Let loose your inside catwoman!

Kymmenkunta vuotta sitten Sellaiset olisi saattanut bongata kenen tahansa nuoren naisen päältä. Ei tosin ehkä ihan samalla todennäköisyydellä, kuin nykyään näkee teinitytöillä näitä aikamme ihastuksia ja vihastuksia - leggingsejä. Muistan taannoin Niitä myytäneen ihan tavallisissakin kaupoissa, eikä vain jossain rokkikaupassa, joista kukaan genren saloihin vihkiytymätön ei ole koskaan kuullutkaan. Niitä käyttivät ihan tavalliset tytöt, sittemmin Niitä on näkynyt katukuvassa lähinnä Tuskan aikaan Helsingissä, tai kenties jonain iltana jonosta Tavastian edessä. Viime vuosina nettikaupat ovat varmasti osanneet auttaa linjoilla shoppailuun tottunutta, mikäli Tällaisten tarve on iskenyt. Reaalimaailmassa shoppailevan on ollut varminta suunnata Backstreetille, mikäli Moisilla on haluannut alaruumiinsa verhota. Tosin sekin on ollut tuuripeliä, joko Niitä on ollut, tai sitten ei. Joka tapauksessa, moneen vuoteen Niiden hankkiminen ei ole todellakaan ollut liian helppoa...

Mutta näin ei ole enää.

Nyt voit taas ostaa sellaiset näköjään mistä vain tusinaputiikista.

Nimittäin nahkahousut!

Sekä aitoja, että tekonahkaisia on tullut tänä syksynä bongattua eri kauppojen mallistoista. Nahkahameita, tekonahkaisia ja aitoja on kumpiakin ollut varmaan jo pari vuotta ihan kiitettävästi eri puljujen mallistoissa. Jopa mekkoja on näkynyt. Hieman jälkijunassa tulivat siis, mutta tulivat kuitenkin, nahkahousut. Tässä muutamia esimerkkejä:


Nahkahousut H&M:n malliin.

Vero Modan vastaavat.


Gina Tricotista niitä saa jopa viidessä eri värissä! (Musta, ruskea, vihreä, harmaa, punainen)

Ja kyllä. Inhokkikaupastani, eli GT:sta minäkin noudin omani. Mustat ja punaiset. Mustat ovat päässeet jo syyssäähän ulkoilemaan useamman kerran, punaiset vielä odottavat vuoroaan. Koitin Henkkamaukankin housuja, mutta ne eivät henkkamaukkamaiseen tapaansa istuneet minulle, eivät sitten millään. Vero Modan pöksyt bongasin vasta omani jo hankittuani, eli niitä en ole edes sovittanut. Huomattavasti GT:n housuja kalliimpina en varmaan tule sovittaneeksikaan, vaikka ehkä kannattaisi... Ehkä saamme odottaa taas seuraavat kymmenen vuotta uutta tarjontaa?

Tässä testaan pöksyjäni ensi kertaa tositoimissa!

Takki: second hand (Samaria-shop kirppis, Vallila/ Sturenkatu)
Huivi: Cyper Shop
Laukku: Äitin vanha
Vyö: second hand (UFF, Hakaniemi)
Housut: GT
Kengät: second hand (Helsingin Jäähallin kirppis)

En ole ihan varma, onko housujen vetoketjulla taipumusta alkaa aukeamaan itsekseen. Pari kertaa se on sen tehnyt, mutta voihan olla, etten vain itse ole vetänyt sitä kunnolla ylös asti. Tarkkailen tilannetta. Joka tapauksessa nämä ovat niin hyvin istuvat yksilöt, eli hinta-laatu suhde houkuttaisi ostamaan toisetkin mustat varastoon. Ja pakko myöntää, että nuo muutkin värit houkuttavat.

Inspiraatioksi syyspukeutumiseen:


(Kuvat: Google)

Radio Rock Risteily V

Viidettä siis vietiin, vaikka tselleni tosin rockristeily oli ensimmäinen laatuaan.

Risteilylauantain koittaessa aikaa oli ruhtinaallisesti, eli koko päivänä ei ollut mitään muuta ohjelmassa, kuin selvitä satamaan ja laivaan, vieläpä melko myöhään iltapäivällä. Kiirehän siinä tietenkin lopulta tuli, enkä ehtinyt loihtia sen kummempaa rockmeikkiä, vaikka aikomus oli. Eli loppujen lopuksi meikki oli suurinpiirtein sama, kuin se on ollut kaikissa tämän kesän menoissa. (Tästäkö se jämähtäminen alkaa? Kuinka monen mutsi tai opettaja tai naapurin täti onkaan meikannut tismalleen samalla lailla, joka ikinen päivä since kaheksankytluvun?!)

Loppujen lopuksi saavuimme satamaan hirveällä kiireellä - ja tuntia liian aikaisin! No, jäipähän aikaa nautiskella hieman janojuomaa auringonpaisteisessa aulabaarissa.

Ja ennen kaikkea jäi aikaa viimeistellä manikyyri rockuskottavaksi! Ehdittiin myös katsella ihmisiä - mikä on aina mielenkiintoista, ja muutenkin menoa ja meininkiä. Joka tosiaan joillakuilla oli jo aika kova siinä vaiheessa.


Laivaan päästyämme ehdittiin vain nakata kamat hyttiin, ja heti olikin buffetaika. Onneksi, sillä oli aikamoinen nälkä jo siinä vaiheessa kun satamaan saavuttiin. Itsehän maistelin vain sievännaisellisesti lasillisen viiniä ja näitä pieniä kauniita herkkupalleroita ihan Marie Antoinettena.


Todellisuudessa noutopöytäaterioinnille ominaiseen tapaan söin tietenkin "koko rahan edestä". Ainakin yritys oli kova. Ja jälkeenpäin olo oli sen mukainen...

Ruuan jälkeen ehdittiin ihailla auringonlaskua, joka olikin erittäin upea. Milloinpa kuvat sille oikeutta tekisivät.




Päivän asu:

Paita: Morticia
Laukku: Secon hand
Housut: Gina Tricot
Vyö: Secon hand
Kengät: Secon hand

Bongattiin Sparzanzan pojat käytävällä nimmareita jakamassa. Ei oikein ollut mitään, mihin oisin nimikirjoituksen halunnut, kun myytävänä olevat levytkin olivat jo kotosalla levyhyllyssä, joten nappasin vain kuvan muistoksi.


Illan aikataulu osoittautui yllättävän tiukaksi. Ei siinä jäänyt paljon lorvimiseen aikaa, kun Kotiteollisuus jo aloittelikin keikkaansa. Hieman myöhästyttiin alkamisesta, mutta saatiin siitä huolimatta aivan loistavat istumispaikat toisesta kerroksesta. Erinomainen näköyhteys lavalle. Kuvat eivät silti onnistuneet kovinkaan kummoisesti. Oli kuitenkin mukava nähdä Kotiteollisuus pitkästä aikaa. Edellinen kerta taisi olla Ankkarock -09. Minun nähdäkseni Kotiteollisuus keräsi huomattavasti eniten jengiä katsomoon, kaikista illan esiintyjistä. Asiaa on tosin vaikea varmaksi sanoa, kun jokaisen keikan katsoi vähän eri puolilta salia ja kuvakulma voi vaikuttaa. Siitä huolimatta tämä on vahva veikkaukseni.


Ai niin, Kotiteollisuuden keikan aikana joku nainen tuli kuvaamaan minun tukkaani. En siinä melussa ihan tajunnut, mistä oli kyse, ja muutenkin menin hieman hämilleni... No, toivottavasti tuli hyviä kuvia =)

Illan asu:

Paita: second hand (Dom, Helsinki)
Korsetti: Backstreet
Hame: second hand (UFF, Hakaniemi)
Sukkahousut: Cyper Shop
Kengät: Spirit strore

Kotiteollisuuden jälkeen vuorossa oli Micke bändeineen.






Ja viimeisenä, ah, Sparzanza. Yllättäen kuvia ei paljon malttanut räpsiä. Nekin vähät, mitä muisti yrittää, eivät meinanneet onnistua. Joten parasta oli vain keskittyä keikkanautintoon.


Seuraavana päivänä käytiin lounaalla ja shoppailtiin vähän. Tosiaan, eihän ne Pomm...siis M.A. Numminen ja Pedro Hietanen olleetkaan sunnuntain esiintyjät. Never trust facebook :( Se oli ilmeisesti alkuperäinen suunnitelma, mutta sen sijaan sunnuntaina esiintyivätkin Kari Peitsamo ja Reckles Love. Jotka jäivät meidän osaltamme suosiolla väliin. Tallinnaan maihinkaan emme menneet, eikä se suunnitelmissa ollutkaan. Tallinnan reissut sitten erikseen kunnolla ja pidemmän kaavan mukaan.

Mmm...Smirnoff Ice!


Lauantaina meni joka tapauksessa myöhään, vaikkemme bändien lopetettua kovin kauan jääneet minnekään notkumaan. Oikeastaan painuimme itsekin pehkuun siitä syystä, että meno alkoi olla aika kuollut heti Sparzanzan poistuttua lavalta. Arvoitukseksi jäi, oliko jengillä niin heikko happi, vai onko rockkansa vain niin kunnollista porukkaa, että sänky kutsui juhlimista enemmän? Ehkä bileet sitten jatkuivat hyteissä niillä, kenellä jatkuivat.


Ihan hyvä reissu kokonaisuudessaan. Saa nähdä, ehkä vielä joku kerta uudestaan.

Elämä on valintoja

Tällä kertaa pitäisi tehdä valinta, mitä tehdä lokakuun kahdeksas; mennäkö Mannan levyjulkkarikeikalle, vaiko oletettavasti upeaan Champagne Circus II:n ?! (Ainakin minun tietääkseni kyseessä on vasta toinen kerta..?)

Enpä olisi vielä joku aika sitten kuvitellutkaan, että tällaiset vaihtoehdot aiheuttaisivat päänvaivaa. Mannaa taannoin sekä kuultuani, että nähtyäni, voin sanoa, että eipä juuri jaksanut innostaa. Mutta mitä ihmettä, sitten alkoivat soida uuden levyn biisit radiossa, ja hitto soikoon, miten hienosti soivatkin!

Todistaakseni sanani; Mannan Lead me uudelta Shackles albumilta:



Nyt siis Mannan levyjulkkarit ja Shamppanja Sirkus osuvat päällekäin. Todennäköisesti valinta osuu Sirkukseen, sillä Manna kaiketi keikkailee uuden levyn tiimoilta vielä toistamiseenkin Helsingissä. Pieni harmistus silti, että julkkarit väliin jäävät.

Tulossa siis todennäköisesti Sirkushuveja osa IV, eiköhän se harmistus sillä lievene...
http://www.champagnecircus.blogspot.com/

Rockin' da boat!

Tulevana viikonloppuna luvassa hyvää ruokaa, juomaa, erinomaista musiikkia ja parasta mahdollista seuraa! Pienen varjon odotuksen ylle luo ainoastaan pilvi nimeltä flunssanpirulainen. Toivotaan, että talttuu ennen huomista. Eilen jäi paljon odotettu saunavuorokin väliin mokoman takia. Jos ei muu auta, niin mennään vaikka ibumaxin voimalla!

Edellisellä kerralla maaliskuussa 2011, nauttimassa buffetin annista. Kyseessä tuolloin tosin ruotsinlaiva. Tämä rokkipaattihan käy pyörähtämässä Tallinnassa.

Tälläkin kerralla tarkoituksena on huolehtia ravitsemuksesta (ruokajuomia unohtamatta) buffetpöytien ääressä! Sen jälkeen vuorossa ovatkin sitten muut huvitukset, eli livemusiikkia ja yleisesti menon ja meiningin ihmettely. Ensikertalaisia kun olemme seuralaiseni kanssa.

Mukana Peer Güntin ja Kotiteollisuuden lisäksi tämä Suomen kauneimmaksi naiseksikin tituleerattu artisti yhtyeensä kera.

Michael Monroe Levykauppa Äxässä 24.3.2011.

Sekä viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä loistava, erinomainen, odotettu Sparzanza!

Huomaa yllä Fredrikin kaunis poseeraus.

Herrat myös keikalla Levykauppa Äxässä 26.2.2011.

Ensi kuussa Sparzanza myöskin Tavastialla, mikä on vain hienoa. Yliannostukseen tarvittaisiin todennäköisesti melkoista paljon tiheämpi keikkatahti. Kyllähän niinkin loisto kokoonpano, kuin Sparzanza suorastaan TÄYTYY nähdä vähintään kolme kertaa vuodessa!

Eikä tässä vielä kaikki, mitä risteilyn antiin tulee. Sunnuntaina nimittäin tapaan vihdoin lapsuudensankarini Pommin ja Gommin!!! Mitä ihmettä!?! Sen näämme sitten...

(Kuva: google)

Tosin voi olla, että laivalla nähdäänkin jotain muuta, kuin kissoja ja kaneja. Toivoahan voi silti aina, vai mitä?

Minulle M. A. Numminen ja Pedro Hietanen ovat kuitenkin ennen kaikkea nämä muhkut Katti ja Jänis. Pienenä en suostunut kuullakaan mistään miehistä eläinpuvuissa! Ehkä Gommi-Jänis onkin PUKEUTUNUT MIEHEKSI nimeltä M.A. Numminen ja Pommi-Kissa mieheksi nimeltä Pedro Hietanen!?!

Huomenna tuskin on aikaa lopetella iltaa näin sievästi ja sivistyneesti auringonlaskusta nauttien?